Inuit pisinnaatitaaffii pillugit suliniaqatigiiffiit Kalaallit Nunaanni eqqagassat ulorianaatillit iliuuseqarfiginissaannik ujartuipput
![Losseplads i Sisimiut_Arnajaraq Støvlbæk](/files/styles/landscape_01/public/media/image/Eqqaavissuaq_horisontal%20kopier_0.jpg?h=91795f13&itok=GFPz5ccR)
Kalaallit Nunaanni eqqaavissuit sakkutooqarfiusimasullu eqqakkanik ulorianartunik, maanna siunissamilu Kalaallit Nunaanni innuttaasut peqqissusaannut annertuumik aarlerinaatilinnik imaqarput.
Inuit pisinnaatitaaffiinut Instituti Kalaallit Nunaannilu Inuit Pisinnaatitaffii pillugut Siun-nersuisoqatigiit, Kalaallit Nunaanni eqqagassalerineq pillugu allakkiami nutaami taama erseqqissaapput.
”Peqqissuunissamut pisinnaatitaaffeqarneq tassaavoq tunngaviusumik inuttut pisinnaatitaaf-fitta ilaat, taamatuttaaq naalagaaffiup mingutsitsinikillisaanermi siuttuunissi kissaatigaa. Taamaammat eqqakkat innuttaasut peqqissusaannut aarlerinaateqannginnissaat imal. avatan-giisinik ajoqusiinnginnissaat anguniarlugu iliuuseqarfigineqarnissaat, naalagaaffiup qulakkiis-savaa,” Qivioq Løvstrøm, Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiinni siulittaasoq erseqqissaavoq.
Nunatsinni eqqaavissuarni eqqakkat iliuuseqarfiginissaat Kalaallit Nunaata akisussaaffigaa, 2020-imili eqqaavissuit arlaannaanniluunniit eqqakkat, avatangiisinut tunngatillugu tamakkii-sumik illersorneqarsinnaasumik katersorneqanngillat. Naalakkersuisut naapertorlugit, eqqaa-vissuarni affai sinneqartuni; gassinut, uumaasunut ajoqutaasunut imal. sialuup mingutsitap imermik imigassamik ajoqusiisinnaaneranut nakkutilliisoqanngilaq.
2018 -imi Naalakkersuisut kommunillu, eqqakkanut ikuallaavissanik marlunnik- nuna tamak-kerlugu illersorneqarsinnaasumik eqqakkanik isumaginnittussanik pilersitsinissaq isu-maqatigiissutigaat. 2024-imi ikuallaaviit naammassippata, eqqakkat katersuinnakkat silami ikuallaneqartarunnaassapput toqunartunillu innuttaasut peqqissusaannut ulorianaatilinnik soorlu dioxinimik aniatitsineq annikillissalluni.
” Eqqaavissuit nutaat akuutissanik toqunartunik aniatitsinnginnissaat eqqakkanillu katersiviit nakkutigisanngortinnissaat pingaaruteqarluinnarpoq. Eqqakkat Kalaallit Nunaanni innuttaasut peqqissusaannik navianartorsiortitsinatik imal. avatangiisitsinnik ajoqusiinngitsumik kater-sorneqarlutillu suliarineqassapput”, Qivioq Løvstrøm oqarpoq.
Sakkutooqarfiusimasuni eqqakkanik saliinissamut pilersaarut tamanut ammasoq ujartor-neqarpoq
Sorsunnersuit aappaata sorsunnerullu nillertumik taaneqartartup nalaanni USA-p Kalaallit Nunaanni sakkutooqarnikkut sammisaasa kingunerisaanik, qimaannakkanik peqqissutsimut avatangiisinullu ajoqusiisinnaasunik sakkutooqarfikoqarpoq.
2018-imi sakkutooqarfiit salinneqarnissaat Danmarkip Kalaallit Nunaatalu isumaqatigiis-sutigaat. Sakkutooqarfiusimasumik Camp Centurymik atomip nukinga atorlugu sarfalersugaa-simasumik saliinissaq, isumaqatigiissummi ilaanngilaq. Sakkutooqarfiusimasup salinneqarnis-saanut pilersaarutaasut tamanit ilisimaneqalernissaat ajornakusoorpoq.
”Inuit pisinnaatitaaffiinit isigalugu, peqqissutsimut ajoqusiisinnaaneranut sakkutooqarfiusi-masumillu saliinissamut piiaanissamullu pilersaarutinut paasissutissat sapinngisamik annertu-nerpaat tamanit pissarsiarineqarsinnaanissaannut, Kalaallit Nunaat Danmarkilu periarfis-siisariaqarput,” Louise Holck, Inuit Pisinnaatitaaffiinut Institutimi pisortaaneq oqarpoq.
INNERSUUSSUTIT
Inuit Pisinnaatitaaffiinut Instituti Kalaallit Nunaannilu Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siun-nersuisoqatigiit innersuussutigaat:
- Naalakkersuisut kommunit suleqatigalugit, eqqaavissuarnik eqqakkanut katersivin-nik nakkutigisanik pilersitsinissaat, akuutissanillu toqunartulinnik aniatitsiso-qaqqunagu eqqakkat katersorneqarlutillu suliarineqarnissaannik, qulakkeerinissaat.
- Sakkutooqarfiusimasumik Camp Century-mik saliinissamut piiaanissamullu piler-saarutit pillugit, Kalaallit Nunaata Danmarkillu ilisimasanik pissarsinissamut tama-nut annertunerusumik periarfissiinissaat.