Kalaallit Nunaanni akuersissuteqarnissamut inatsisip kinguaassiutitigut pinngitsaaliineq pillugu suliani inuit pisinnaatitaaffii nukittorsassavai
Piffissami kingullermi Kalaallit Nunaanni politikerit Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsimmi akuersissuteqarnermik tunngaveqartumik kinguaassiutitigut pinngitsaaliisarnermut aalajangersakkamik eqqussinissamut siunnersuut nutaaq oqallisigaat.
Maanna Kalaallit Nunaanni inatsit atuuttoq naapertorlugu kinguaassiutitigut pinngitsaaliinermut taamaallaat pineqaatissiisoqarsinnaavoq, suliami pinerluffigineqartoq pinngitsaalisaasimappat, imaluunniit qanoq-innini pissutigalugu iliuutsimut akiuussinnaasimanngippat.
Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Instituttip Kalaallit Nunaanni Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit aamma Kalaallit Nunaanni Naligiissitaanermut Siunnersuisoqatigiit peqatigalugit, Kalaallit Nunaanni akuersissuteqarnermik tunngaveqartumik kinguaassiutitigut pinngitsaaliisarneq pillugu aalajangersakkamik atulersitsinermi inuit pisinnaatitaaffiitigut iluaqutissat pillugit faktaark-imik saqqummiussivoq.
Kinguaassiutitigut pinngitsaaliisarnermut inatsisip akuersissuteqarnermik tunngaveqartup pinngitsaaliisimanermit ukkatarinninneq piissavaa. Taarsiullugu ukkatarineqassaaq akuersissuteqarsimaneq, kiisalu kinguaassiutitigut pinngitsaaliineq pillugu suliami illua-tungeriit tamarmik atoqatigiinneq illugiimmik piumaneqarsimanersoq qulakkeersimaneraat.
Akuersissuteqarnermut inatsisip nammineq aalajangiisinnaanermut pisinnaatitaaffik nukittorsassavaa
”Kinguaassiutitigut pinngitsaaliisarneq pillugu inatsimmi akuersissuteqarnissamut piumasaqaat inuit pisinnaatitaaffiini siuariarnerussaaq, inuup nammineq aalajangiisinnaaneranut pisinnaatitaaneranik nukittorsaassagami. Inatsimmittaaq erseqqissarneqarpoq, atoqatigiinneq tamatigut illugiimmik piumaneqartassasoq,” taama oqarpoq Louise Holck, Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Instituttimi pisortaq.
Kalaallit Nunaanni kinguaassiutitigut pinngitsaaliisarneq pillugu aalajangersakkami akuersissuteqarnissamik tunngaveqartumik eqqussinissamik suliaqarneq nunani tamalaani ineriartornermut ilaavoq. Maannamut Sverige, Norge, Danmark, Island aamma Tuluit Nunaat kinguaassiutitigut pinngitsaaliisarneq pillugu inatsimmi akuersissuteqarnermik tunngaveqartumik piumasaqaammik atulersitsinikuupput. Peqatigitillugulu NP-mi Arnat pillugit Ataatsimiititaliarsuaq marts 2021-mi Kalaallit Nunaannut taamaaliornissamut innersuussivoq.
Akuersissuteqarnissap eqqumaffigineqarnerunerata kisitsisit nalunaarutigineqarneq ajortut annikillisissinnaavai
Kalaallit Nunaanni kinguaassiutitigut pinngitsaaliinerit nalunaarutigineqartartut amerliartorput. 2017-imi kinguaassiutitigut pinngitsaaliineq pillugu nalunaarutiginninnerit 132-upput, 2020-milu 240-llutik.
”Kinguaassiutitigut pinngitsaaliineq pillugu nalunaaruteqarnerit amerliartornerisa tikkuarpaat, Kalaallit Nunaanni akuersissuteqarnissamut eqqumaffiginninneq annertunerulersimasoq. Unnerluussinerit amerlanerusut kiisalu nakkutiginninnerup annertunerusup ullumikkut kisitsisit nalunaarutigineqarneq ajortut annikillisarnissaanut tapeeqataasinnaapput,” taama oqarpoq Kathrine Bødker, Kalaallit Nunaanni Naligiissitaanermut Siunnersuisoqatigiinni siulittaasoq.
Danmarkimi Rigspolitiinit kisitsisit nutaat ineriartorneq taama ittoq aamma takutippaat. Danmarkimi januar 2021-mi akuersissuteqarnissamut inatsit nutaaq atuutilersinneqarmalli kinguaassiutitigut pinngitsaaliinerit pillugit nalunaarutiginninnerit malunnartumik amerleriarput. 2020-mi nalunaarutiginninnerit katillugit 1392-iupput, 2021-milu qaammatini siullerni 11-ni nalunaarutiginninnerit 1720-ullutik.