Pigiliuteriikkanik isummerfigineqarneq peqataatinneqannginnerlu Danmarkimi kalaallit ilinniartut amerlanersaannit misigineqartarpoq
27-inik ukiulik Ivalu qaqutigut illoqarfiliaraangami ilinniaqatiminik ilaqanngisaannarpoq.
”Ilinniarfinni ass. sulereerlunga anaanama silami seqinnersumi immiaarartoqatiginera oqaluttuarigukku, ima oqarfigineqarsinnaasarpunga ’aap soorunami taamaaliorputit, kalaaliuvutimmi’,” Ivalu oqaluttuarpoq.
Ivalu Kalaallit Nunaanni inunngorpoq peroriartorlunilu Danmarkimilu universitetimi kandidatinngorniarluni.
Ivalup misigisaa qaqutigoortuunngeqaaq. Danmarkimi ilinniartut akornanni immersugassamik immersuinermik tunngaveqartup, 73%-it ukioq kingulleq Kalaallit Nunaat kalaallilluunniit pillugit pigiliuteriikkanik isummerfigineqarneq misigisimagaat, misissuinerup nutaap, Inuttut Pisinnaatitaaffinnut Instituttimit ingerlanneqartup takutippaa.
” Kalaallit ilinniartut taama amerlatigisut kalaaliunertik pillugu pitsaanngitsunik nikassaarpaluttunillu oqaaseqarfigineqartarnerat annertuumik ajornartorsiutaavoq. Kalaallit Danmarkimiittut, nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissummit (ILO) immikkut illersugaapput. Isumaqatigiissummi- ilaatigut ilinniarnermi pitsaasunik pigiliuteriikkanillu isummerfiunngitsunik avatangiiseqarnissamik qulakkeerinissamut, danskit naalagaaffiat pisussaaffilerneqarpoq,” Inuttut Pisinnaatitaaffinnut Instituttip pisortaa Louise Holck oqarpoq.
Ilinniaqatit ilinniartitsisullu oqaatsit atorlugit nikassaasarput
Tallimaagaangata ataatsip qaammatit aqqaneq marluk kingulliit ingerlaneranni immikkoortitaasutut ass. suliffimmi sungiusarnermi – imal. suliffissarsiornermi imal. eqimattakkuutaarluni suliaqarnerni peqataatinneqannginneq misigineq oqaatigisarpaat.
17%-it ilinniaqatitik pitsaanngitsumik pinnittartuusut oqaatigaat, 13 %-illu ilinniartitsisuminnit pitsaanngitsumik pineqarnerup ass. nikassaarpasissumik oqaaseqarfigineqarnerup misigisarsimanera oqaatigalugu.
”Ilinniartitsisoq klassimi uanga isigiitigalunga kalaallit imerajuttuunerarpai. Tamanna pivoq Amerikami, Canadami Kalaallit Nunaannilu nunap inoqqaavinik eqqartuinitsinni,” misissuinermi peqataasut ilaat taama akivoq.
Ilinniartut kalaaliunertik pillugu pigiliuteriikkanik isummerfigineqarnerartut, ilinniaqatinit imal. ilinniartitsisunit pitsaanngitsumik pineqarnerartut imal. nikassaarpasissunik oqaaseqarfigineqarnerartut imal. assigiinngisinneqarnerartut ilungersuasarneq/stress avataaniinnerlu annertuumik misigisarpaat.
Ilinniarfimminni aaqqissuussinernut imal. ataatsimoornernut qaqutigut peqataasarlutik imal. peqataanngisaannarlutik pingajorarterutaannit amerlanerusut oqaatigaat.
Kalaallit Nunaata moderniusup killilimmik ilisimasaqarfiginera, pigiliuteriikkanik isumaqalersitsisarpoq
Kalaallit ilinniartut 82%-iisa ilinniaqatimik danskit Kalaallit Nunaat moderniusoq ’ilisimasaqarfiginngingajakkaat’ imal. ’annikitsumik ilisimasaqarfigigaat,’ misissuinerup takutippaattaaq.
Kalaallit ilinniartut amerlasuut naapertorlugit, ilinniaqatit danskit ilisimasakinnerat, isummanik pigiliuteriikkanik attassiinnartitseqataallunilu, ilinniartut kalaallit danskillu akornanni attaveqatigiinnermik naligiinngitsumik pilersitseqataavoq.
Taakkunannga amerlasuut, oqaaseqaatit nikassaarpaluttumik nipeqartut isummallu pigiliuteriikkat, danskit ilinniarfiini inuiaqatigiinnilu naapittakkatik, ilisimaatsunermik tunngaveqartut paasivaat.
Inuttut Pisinnaatitaaffinnut Institutti, Danmarkimi Kalaallit illui sisamat suleqatigalugit immersugassamik suliaqarlunilu kalaallinut ilinniartunut 510-nut e-mail-ikkut nassiussuisuuvoq. Kalaallit Danmarkimi ilinniartut tamarluinnangajammik Kalaallit Illuinut atassuteqarmata, immersugassat amerlanerpaanut nassiunneqarput. 147-it tassalu 29 procentit immersuipput. Paasissutissat 2022-imi novemberimiit decemberimut katersorneqarput.
”Danskit nalinginnaasumik Kalaallit Nunaat pillugu ilisimaatsupput, aperissagummalu tamanna kanngunarpoq. Naalagaaffeqatigiippugut namminerlu oqaluttuarisaanertik ilisimanerusariaqaraluarpaat”, arlaat akivoq.
ilinniartoq alla nunaminut sinniisutut inissisimanerup ilungersunarneranik oqaluttuarpoq:
” Danskit kulturerput oqaluttuarisaanerpullu annertunerusumik ilinniartuugaluarpatigik iluassagaluaqaaq. Pingaartumik nunasiaataanerup nalaa tamatumalu kinguninngua.”
Ilinniarfiit, ilinniartitsinermi pitsaasunik avatangiiseqarnissamut qulakkeerinissamut pisussaaffeqarnerannik erseqqissaanissaq Kalaallit Nunaallu pillugu ilinniartitsineq meeqqat atuarfiini aalajangersimasumik ingerlanneqarnissaat, Inuttut Pisinnaatitaaffinnut Instituttip innersuussutigaa.
- Meeqqanut Ilinniartitaanermullu ministereqarfiup Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu ministereqarfiup, ilinniarfiit tamarmik, ilinniartitsinermi pitsaasunik avatangiiseqarnissap nukittorsarneqarnissaanik pisussaaffeqarnerisa qulakkeerinissaa suliniutigissagaat. Ilinniartitsinermi pitsaasunik avatangiiseqarnissaq, avatangiisit pimmatiginniffiunngitsut, nakkarsaaviunngitsut assigiinngisitsiviunngitsullu ersarissarlugit annertusineqarnissaanik qulakkeerinissamik pisussaaffeqarneq, tamatuma nassataraa.
-
Meeqqanut Ilinniartitaanermullu ministereqarfiup ilikkagassat naalagaaffeqatigiinnermut tunngasut, najoqqutassiani naapertuuttuni meeqqallu atuarfiini fagini sulerinissamut nassuiaatini erseqqissassavai, taamaaliornikkullu Kalaallit Nunaanni ullutsinni pissutsit ilisimaneqalernissaat qulakkeerlugu. Tamanna pingaartumik qallunaatoornermut inuiaqatigiilerinermullu tunngavoq.
Nunat Avannarliit naalagaaffeqatigiinnerlu ukiumi atuarfiusumi 2022/2023-imi meeqqat atuarfiini oqaluttuarisaanermi pinngitsoorani ilinniagassatut ilanngunneqarsimagaluit, Kalaallit Nunaat moderniusoq pillugu qallunaatoornermi inuiaqatigiilerinermilu ilinniartinneqarnissaq atuartut suli amigaatigaat.
- Danskit naalakkersuisui naalagaaffimmi immikkoortumik, kalaallit Danmarkimiittut assigiimmik pineqarnissaannut naalagaaffiup suliniutaanik ataqatigiissaarinissamik qulakkeerisinnaasumik pilersitsissasut.