”Qanga maannalu pisinnaatitaaffinnik innarliinerit saqqummiutissavagut”
Ullumi Inatsisartut siulittaasuata ukiaanerani ataatsimiinneq ammarlugu sianeq kasussavaa- politikkikkullu oqaluuserisassat arlallit utaqqipput. Ukiaanerani ataatsimiinnermut atatillugu Kalaallit Nunaanni inuit pisinnaatitaaffiinik siuarsaanerup illersuinerullu qanoq ingerlanerat pillugu Inuit Pisinnaatitaffii pillugit Instituttip ukiumoortumik nalunaarusiaa Inatsisartuni ilaasortat pissarsiarissavaat.
Oqaluttuarisaanermi misissuisoqalerpoq
Nalunaarusiami Inatsisartut Naalakkersuisullu qinnuteqarnerisa nassatarisaanik – arlannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik spiralilersuisimaneq pillugu misissuisitsinissamut, oqaluttuarisaanermilu sorsunnersuit aappaata kingorna maannamut pisunik Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni misissuinissamut, danskit naalagaaffiata akuersinerata pingaaruteqassusaa, Instituttip Kalaallit Nunaannilu Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit erseqqissarpaat.
”Spiralkampagnen qulequtsiullugu tusarnaagassiami nangeqattaartumi DR-ip inuit pisinnaatitaaffiinik annertuumik innarliisoqarsimanera takutippaa. Kalaallit nivissat arnallu ernisinnaasut affaat pallingajattut –arlalipassuarni akuersiteqqaarnagit 1966-imiit 1970-ikkut pallillugit spiralilersorneqarput. Pisinnaatitaaffimmik innarliinermut taama atsigisumut akisussaaffik danskit naalagaaffiata tigusariaqarpaa arnallu akuerineqarnissamik taarsiiffigineqarnissamillu ataasiakkaarlutik noqqaasariaqanngillat,” Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Instituttip pisortaa Louise Holck aallarniutitut oqaaseqaammini taama allappoq.
Inuit pisinnaatitaaffiisa ilisimaneqarnerulernissaat
Suna pillugu kalaallit Nunaanni innuttaasut inuttut pisinnaatitaaffimminnik ilisimaarinninnerulernissaat pingaaruteqartoq, nalunaarusiami apersorneqarnermini Kalaallit Nunaanni Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatiit siulittaasuat Qivioq Løvstrøm oqaasertaliivoq.
”Tamatta, meeraagutta inersimasuugutta, inuttut pisinnaatitaaffitta ilisimanissaannik pisariaqartitsineq annertuvoq. Qaqugu qanorlu ililluta naaggarsinnaanerput kialu akisussaatissinnaanera ilisimassavagut— inuit pisinnaatitaaffiisa iluanni uagut nammineq inissisimaffipput ilisimassavarput. Innuttaasut inuit pisinnaatitaaffiiinut tunngatillugu ilisimaarinninnerat ass. spiralilersuisimanertut ittunik qaffakaalersitseqataavoq,” Qivioq Løvstrøm oqarpoq.
Kinguaassiuutitigut pinngitsaaliisarnermut nakuuserfigineqarnermullu illersugaanerup nukittorsagaanera
Nalunaarusiami qitiusoq tassaavortaaq nammineq aalajangersinnaatitaaneq atoqatigiinnikkut inuttullu innarligassaannginnerup Kalaallit Nunaanni nukittorsarneqarnera. Tamatumani Kalaallit Nunaata kinguaassiuutitigut pinngitsaaliisarneq pillugu inatsimmi akuersissuteqarnissamut piumasaqaatip pinerluttaalisitsinermut inatsimmut ilanngunneqarnissaanik aallarnisaanera, tarnikkut nakuuserfigineqarnerup oqaluuserineqalernera, Istanbulimi isumaqatigiissutip Kalaallit Nunaanni atuuttussanngortinnissaata toqqarneqarnera, Instituttimit erseqqissarneqarput.
Tamatuma saniatigut inuit innarluutillit ilinniartitaanissamut pisinnaatitaaffeqarnerat, immikkoortitsinnginnissamullu inatsisip nukittorsarneqarnissaanik pisariaqartitsineq ukkanneqarputtaaq.
Kalaallit Danmarkimiittut assigiimmik pineqarnissaat
Naggataagut Danmarkimi kalaallit assigiimmik pineqarnissaat, tamatumunngalu atatillugu kalaallit meerartaasa pinngitsaaliissummik arsaarinnissutaanerannut atatillugu angajoqqaat piginnaasaannik naliliinermi atorneqartut, nalunaarusiami sammineqarput. Nalunaarusiami ukkassaq alla tassaavoq Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Suleqatigiit kalaallinik inuusuttunik eqqumiitsuliortunik oqallissaarisunillu Roskilde Festivalimi Bornholmimilu innuttaasunik ataatsimeeqateqarnermi suleqateqarnerat.